Sumun valloilla

Ja niin hän käveli kohti sumua, kohti jotain tuntematonta. Kohti jotain mitä ei voinut sanoin kuvailla.

Vitsit, mä vaan niin tykkään tästä syksyn vaiheesta, kun iltaa kohden sumu alkaa hiipimään maanpintaa pitkin. Varsinkin auringonlaskun aikaan sumu luo todella näyttävän efektin kuviin ja maisemaan.

Kuvaustilanteessa muuntelin jonkinverran asetuksia edestakaisin. Jos halusin vähän dramaattisempaa/tummempaa efektiä kuviin, laskin ISO arvoa hieman. Ja taas päinvastoin. Kun yleensä aurinkoisina päivinä ei tarvitse kuin valita alkuun ISO arvo ja sillä pärjää aikalailla koko loppuajan. Myös suljinaikaa vaihtelin hieman.

Harmillista oli se, että jos hevonen oli liian "syvällä sumussa" tuli kuvista tosi sumeita. Ja kohinaa nyt tuli pakostikin, jos halusi vähän enemmän valoa kuviin.

Yksi omista suosikeista ♥

Kaikki elementit onnistuneeseen ja hieman erilaiseen kuvaan täyttyivät: kauniin väriset pilvet, auringonlasku, sumu ja ryhdikkäät hevoset. Nyt oli häiriötekijöitä hevosilla, sillä naapureiden lehmät aiheuttivat ihmetystä. Ja eipä se minua haitannut, olivatpa kerrankin ryhdikkäästi ja tarkkaavaisina kuvissa.

Tämä ylläoleva kuva aiheuttaa varmasti ihmetystä. Tässä on siis kaksi hevosta rapsuttelemassa vasten auringonlaskua. Ja ovat hyvin symmetrisesti asettautuneet, että voi helposti aiheuttaa ihmetystä :D

Kun aurinko alkoi pikkuhiljaa jo laskemaan kokonaan näkymättömiin, tuli kuvista tosi pimeitä. Tämä on yksi niistä vähän pimeämmistä kuvista.

Ja nämä kaksi viimeistä kuvaa on otettu talomme katolta. Aika hyvin sellaiselta joka inhoaa tikkaiden kiipeämistä :D